PERENNARYHMÄN HOITO Perennaryhmän kasvit saavat jäädä syksyllä talventörröttäjiksi. Maatuva lehdistö suojaa perennojen juuristoa ja maavartta talvituhoilta, siksi perennapenkit siivotaan vasta keväällä. Talventörröttäjät ovat myös koristeellisia talvisessa puutarhassa.

Kevätlannotus: - perustamisvuoden jälkeisinä vuosina keväällä typpipitoista 1 dl / m² yleislannosta TAI 2 dl / m² kanankakkaa TAI 5cm:n kerros kompostia, kuitenkaan ei peitetä kasvuun lähteviä taimia.
Syyslannotus: - 0,5 dl / m² typetöntä lannoitetta: PK- lannos / syyslannos, HEINÄKUUN LOPUSSA.
Ylläpitokalkitus: - joka vuosi 1 dl / m² rakeista - tai hienojakoista kalkkia TAI 3 dl / m² puuntuhkaa,
jos kalkitaan kahden tai kolmen vuoden välein kalkitusmäärä on 2-3dl/m2

Kasvukauden aikana huolehditaan kastelusta ja rikkakasvien kitkennästä. Perennapenkki uusitaan kokonaan n.5 vuoden välein kasvilajeista ja perennaryhmän kunnosta riippuen.

PERENNARYHMÄN SUUNNITTELUVINKKEJÄ
1) Kasvit kääntävät ”päänsä” aurinkoon päin, mikäli mahdollista valitse perennaryhmän paikka niin, että katselet sitä selkä aurinkoon.
2) Perennaryhmä antaa rauhallisen vaikutelman, kun lajimäärä jää vähäiseksi. Sen sijaan käytetään kutakin lajia runsaasti ryhmässään. On myös hyvä ottaa huomioon kasvien väri- ja muotokieli.
3) Suunnittele perennaryhmä muutaman metrin päähän kulkureiteistä, hieman kauempaa katsottuna ryhmä näyttää paremmalta.
4) Jos seinän vieressä on routaeristyslevyt, mieti perennoille paikka puu- tai pensasaidan viereen.
5) Pienet puut, pensaat tai pensasaita taustanaan perennaryhmä näyttää rehevämmämältä.
6) Suosi hyvin talvehtivia ja nopeasti rehevöityviä lajeja, saat samalla helppohoitoisemman perennaryhmän pihaasi.
7) Kukinnan lisäksi myös lehdistöltään kauniit lajit ovat tärkeitä onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi.
8) Laajenna ryhmää vuosien kuluessa ja innostuksen lisääntyessä.
Yksi runsas ryhmä näyttää paremmalta kuin monta pientä ja on lisäksi helppohoitosempi.

Kasvupaikaksi valitaan lämmin, valoisa tuulelta suojainen paikka. Vadelman marjat kehittyvät aurinkoisessa paikassa aromikkaiksi ja vitamiinipitoisiksi. Syyskesällä valo on ehdoton edellytys seuraavan vuoden kukka-aiheiden kehittymiselle. Paikan tulee olla myös rikkakasveista vapaa alue.

Maanparannus ja lannoitus
Vadelma menestyy parhaiten maassa, jonka pH on 5,5-6,5. Jos pH on tämän alle, maa kalkitaan dolomiittikalkilla 50-80kg /a. Vadelma ei tarvitse kuin niukkaa lannoitusta. Lannoitukseen käyvät komposti, kanankakka tai matalatyppiset puutarhalannoitteet kuten Kekkilän marjaravinne.

Tasaisesi hikevä multava maa on paras kasvualusta. Paikka ei saa olla liian kuiva eikä liian kosteakaan. Vadelman juuristo kärsii liiasta märkyydestä ja mätänee. Maan ilmavuuden parantamiseksi voidaan kasvualustaan (riveihin) lisätä puunkuorta, palanutta karjanlantaa, hiekkaa tai turvetta.

Penkki ja istutus
Vadelma penkit muotoillaan 10-30cm korkeiksi ja metrin levyisiksi. Rikkaruohojen ja vadelman leviämisen estämiseksi, taimet voidaan myös muoviin. Taimet istutetaan lajikkeesta riippuen 2-3 kpl/metri. Riviväli on 2-3 metriä lajikkeesta riippuen.
Astiataimia voi istuttaa koko sulan maan ajan eikä taimia tarvitse istutusleikata.

Tukeminen ja leikkaus
Vadelma on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuotena ns. kasvuversot. Ensimmäisenä vuonna nämä kasvuversot eivät tuota marjoja. Seuraavana kesänä näitä versoja kutsutaan satoversoiksi, jotka tuottavat satoa.

Vadelman versot kasvavat 1,5-2 metriä korkeiksi, joten sadon keräämisen ja satoisuuden kannalta tuenta on välttämätön. Niin sanottu V-tuenta helpottaa ja nopeuttaa poimintaa. Rivin molempiin päihin asennetaan tukevat seipäät V-asentoon. Seipäiden väliin vedetään tukevasta narusta tai rautalangasta tukilangat. Tukilankojen väliin kasvavat kasvuversot, jotka käännetään aikaisin keväällä tukilankojen alitse käytävälle päin tuottamaan satoa kyseisenä kesänä. Uudet kasvuversot pääsevät kasvamaan tuennan keskelle. Sadon keräämisen jälkeen tuennan alapuolella olleet satoa tuottaneet versot leikataan pois. Kasvuversoja myös vähennetään ennen versojen kääntämistä siten että ”vaaksan” välein on verso. Liian tiheä vadelmakasvusta tuottaa huonosti marjoja. Riviväleistä versot voi hoitaa pois ruohonleikkurilla.

Kastelu
Kastelu lisää marjan kokoa etenkin kuivina kesinä. Kastelu kannattaa suorittaa tyvelle harmaahomeen leviämisen estämiseksi.

Jänisten karkotus
Jänisten karkotus voidaan kokeilla syksyllä ja talvella mäntysuopaliuoksella, puolet vettä, puolet mäntysuopaliuosta. Ruiskuta versot nesteellä aina tarvittaessa.Toinen tapa on suojata vadelmakasvustot verkolla.

www.puutteenkylanpuutarha.fi
Sossonnniementie 78,93800 Kuusamo

Puut ja pensaat muodostavat pihan peruskasvillisuuden. Niiden avulla rakennetaan pääosin pihan tilat ja kehystetään ja rajataan tontti omaksi alueekseen. Suosituinta istutusaikaa pensaille ja puille on kevät. Kestävien kasvien kohdalla voidaan kuitenkin syysistutusta pitää erinomaisena vaihtoehtona.

Syksyllä kosteusolot ovat kasveille suotuisat. Kevätistutusta suositellaan mm. pajuille, poppeleille ja koivulle.
ASTIATAIMIEN istutusaikaa on koko kasvukausi: keväästä syksyyn. Astiataimien kastelusta on ensimmäisen kasvukauden aikana erityisesti huolehdittava.
AVOJUURISTEN JA PAAKKUTAIMIEN istutusaikaa ovat touko-kesäkuu ja elo-lokakuu. Avojuuristen taimien pitää olla lepotilaisia eli lehdettömiä.

Ennen istutusta on tuleva istutuspaikka perusparannettava eli on tehtävä peruskalkitus, -lannoitus sekä maan rakenteen parantaminen maalajin mukaan.

Hyvä kasvualusta puille ja pensaille koostuu ruokamullan, turpeen ja hiekan seoksesta. Raskaillamailla hiekan lisäys on tarpeen, hiekkamailla taas saven lisäys parantaa maan vedenpidätyskykyä. Raskailla mailla suoritetaan lisäksi salaojitus salaojaputkilla tai karkealla soralla tai tehdään kumpareistutus. 

Peruskalkitus:	- 0,5 l / m2 rakeista tai hienojakoista puutarhakalkkia TAI 0,5 l / m2 puuntuhkaa
Peruslannoitus:	- 2 dl / m² Puutarhan PK-lannosta TAI
	- 2-5 dl / m² kanankakkaa TAI     5 cm:n kerros kompostia

Maanparannusaineet sekoitetaan kasvualustaan muokkauksen yhteydessä ja monivuotisten rikkakasvien juuret poistetaan. Juuristoalueelle ei laiteta lannoitteita, lannoite saattaa vaurioittaa juuristoa ja hidastaa juurtumista. Ohut kerros lannoittamatonta turvetta juuriston ympärillä edistää juurtumista. Taimet kastellaan perusteellisesti ennen istutusta. Paljasjuuriset ja esipakatut taimet liotetaan pari tuntia ennen istutusta.
Astiataimilta poistetaan ruukku tai pussi. Siteet avataan paakkutaimelta ja verkkopaakkutaimen verkkoa leikataan muutamista kohdin auki, kuitenkaan rikkomatta paakkua.Istutuskuoppa täytetään noin 2/3 tilavuudesta, taimi asetetaan n. 3cm entistä mullan pintaa syvempään.
Taimi ja kasvualusta kastellaan runsaalla vesimäärällä. Veden imeydyttyä loput kasvualustasta tiivistetään napakasti taimen ympärille. Lopullinen tiivistys tapahtuu kastelemalla.

Kevät- ja kesäistutuksissa istutuskuopan pinta jätetään taimen tyveltä hieman kuopalle, jotta kasteluvesi pysyy taimen juuristoalueella. Syysistutuksissa taimen ympärille muotoillaan kumpu liikavesienpoisjohtamiseksi.

Istutuksen jälkeinen hoitolannoitus

Syyslannoitus:- 0,5-1dl / m² Puutarhan PK-lannosta tai syyslannosta heinä-elokuun vaihteessa         
-parantaa seuraavan vuoden kukintaa, marjomista sekä talvenkestävyyttä.

Hoitolannoitus: - varhain keväällä 1 dl / m² Puutarhan kevätlannosta TAI keväisin lumien sulattua 3 dl / m² Puutarhan Biolannosta tai kanankakkaa TAI 5cm:n kerros kompostia
- sisältää kasvuun ja kukintaan tarvittavia ravinteita.

Ylläpitokalkitus: -3 dl / m² rakeista tai hienojakoista puutarhakalkkia 2v välein TAI aikaisin keväällä 3 dl / m² puuntuhkaa tai myöhään syksyllä -1dl/m2 vuosittaista kalkitusta käytettäessä.
- edistää kasvien ravinteidenottokykyä, parantaa maan pieneliötoimintaa ja rakennetta.

HUOM! Kalkkia ei anneta huonosti kalkkia sietäville kasveille esimerkiksi havukasvit ja alppiruusut.

Kasvualustojen perustaminen

Istutettaessa useampia pensaita samaan ryhmään perustetaan yhtenäinen kasvualusta. Istutuksen tapahtuessa yhteen riviin kasvualustan leveys on vähintään 80cm.

Kahteen tai useampaan riviin istutettaessa riviväli saa olla n.40cm, kun taimien istutusväli rivissä on 80-120cm
-kasvualustan leveys 2 x 40cm laidat + rivivälit 40cm => 120cm.Yhden riviin istutus: taimen molemmin puolin mullosta 40cm =>leveys 80cm

Pensaiden istutusetäisyydet

1,5-2,0 m = suuret pensaat, korkeus yli 2m.
0,8-1,2 m = keskikokoiset pensaat korkeus 80-200cm.
0,6-0,8 m = pienet pensaat, korkeus alle 80cm.          

Puiden istutusetäisyydet: 3-10 m suuret puut, korkeus yli 10m sekä 2-6m matalat puut kork. alle 10m.Rehevyyttä saadaan nopeammin, jos käytetään ohjeissa olevia pienempiä istutusetäisyyksiä.                    
Istutuksen jälkeen suoritetaan kasvualustan lopullinen kastelu ja viimeistelytyöt.

Rikkaruohottumisen estämiseksi pensaiden väleihin voidaan istutaan nopeasti leviäviä maanpeittokasveja esimerkiksi kevätkaihonkukkaa, metsämansikkaa tai suikeroalpia. Maanpeittokasveja valitessa huomioidaan kasvin vaatimat kasvupaikkatekijät.

Katteena voidaan käyttää myös puunkuorikatetta. Kerroksen vahvuus pitää olla 5-10cm tasaisesti levitettynä. Kun pensaiden istutus tehdään syksyllä katteen levitys kannattaa tehdä vasta seuraavana keväänä. Puunkuorikatetta käytettäessä on huomioitava pensaiden tarvitsemasta riittävästä kastelusta ja lannoituksesta.  

Pensaiden istutusetäisyydet:   1,5-2,0 m = suuret pensaat, korkeus yli 2m.

                                                     0,8-1,2 m = keskikokoiset pensaat korkeus 80-200cm.            

                                                     0.6-0,8 m = pienet pensaat, korkeus alle 80cm.          

Puiden istutusetäisyydet: 3-10 m suuret puut, korkeus yli 10m sekä 2-6m matalat puut kork. alle 10m.

Rehevyyttä saadaan nopeammin, jos käytetään ohjeissa olevia pienempiä istutusetäisyyksiä.                     

Istutuksen jälkeen suoritetaan kasvualustan lopullinen kastelu ja viimeistelytyöt.

Rikkaruohottumisen estämiseksi pensaiden väleihin voidaan istutaan nopeasti leviäviä maanpeittokasveja esimerkiksi kevätkaihonkukkaa, metsämansikkaa tai suikeroalpia. Maanpeittokasveja valitessa huomioidaan kasvin vaatimat kasvupaikkatekijät.

Katteena voidaan käyttää myös puunkuorikatetta. Kerroksen vahvuus pitää olla 5-10cm tasaisesti levitettynä. Kun pensaiden istutus tehdään syksyllä katteen levitys kannattaa tehdä vasta seuraavana keväänä. Puunkuorikatetta käytettäessä on huomioitava pensaiden tarvitsemasta riittävästä kastelusta ja lannoituksesta.
                                                             

KIINANPIONIT

Kiinanpionit (ent. jalopionit) ovat mitä helppohoitoisimpia kasveja. Sen sijaan istutus on tehtävä kunnolla. Kasvupaikaksi valitaan lämmin aurinkoinen rinne tai kohopenkki rakennuksen seinusta tai muu vastaava tuulensuojainen tausta takaa kauniin kukinnan. Maan on oltava läpäisevää ja on varmistettava veden virtauksen myös sivuttain. Vettä ei saa kertyä pionin juurelle. Pionin kasvupisteen ja juurakon voi tuhota liika märkyydestä johtuva jääpolte.

Multa sekoitetaan peltomullasta, karkeasta hiekasta ja sekaan voi lisätä säkkimultaa ei kosteutta pidättävää turvetta. Kalkkia lisätään vain vähän, pioni on happamen maan kasvi (pH 6,0-6,5), pH:n tästä noustessa häiriintyy kasvin ravinteiden saanti.

Istutuskuopan syvyydeksi saa olla n. 50cm, kallio ei kuitenkaan saa olla aivan lähellä. Kuopan pohjalle laitetaan palanutta lantaa tai kanankakkaa n. 1-2l maahan sekoittaen , Lannan päälle hiukan puhdasta maata ja pioni sen päälle. Juurakon niskasta, siitä mistä silmut lähtevät, pitää olla maan pintaan 3-5 senttiä. Karkeaa soraa kaksi kourallista tyvelle.

Istutus.
Kiinanpionien viereen ei saa istuttaa syväjuurisia perennoja ja pidä pieni alue pionin ympärillä vapaana muista kasveista. Kukkasipulit esikot ja vastaavat matalajuuriset perennat ovat hyviä kumppanuuskasveja. Puut vievät ravinteet ja kosteuden, joten puiden alle ei pioneja kannata istuttaa. Hoito: Istutuskuopan lanta riittää pionille hyvin muutamaksi vuodeksi ja taimivaiheessa kastelu riittää.
Täysikasvuista pionia ei tarvitse kastella jos maa on pionille suotuisaa. Vasta muutama vuosi istutuksesta kannattaa aloittaa lannoitukset. Parin sentin kerros maatunutta kompostia tai lantaa levitetään juuristo alueelle mutta ei liian lähelle tyveä.
Pionin varret leikataan vuosittain Pohjois-Suomessa mielellään vasta keväällä. Varret saattavat kerätä suojaavaa lunta juurakon päälle, mutta toisaalta ne pitävät maan kosteana syksyllä ja alkutalvesta, sekä kasvattavat sieni-infektioiden riskiä tulevalla kasvukaudella.

Tukeminen.
Pionien kukat painavat, jonka vuoksi varret painuvat maahan. Metalliset kehikot kannattaa laitaa jo nuorelle kasville ja ne saa olla paikoillaan vuodesta toiseen. Kukat ohjataan kehikon sisäpuolelle.
Taudit ja tuholaiset.
Harmaahome (sienitauti) saattaa iskeytyä nuorien taimien nuppuihin ja tyvelle. Liian voimakas typpilannoitus aiheuttaa rehevyyttä ja myös harmaahometta. Laikkutaudista, punaruskeat ruskettuvat laikut lehdissä, ei ole yleensä haittaa pionille. Muurahaiset etsivät nupuista erittyvää ”sokerinestettä”, mutta siitä ei ole yleensä haittaa. Jos juuristoalueelle pesiytyy muurahaispesä, yleensä hiekkaisessa maassa, se kannattaa hävittää ettei muurahaiset viota juuristoa. Juurakot eivät ole myyrien suosiossa niiden kitkerän maun vuoksi.

Istutusaika
Astiataimia voi istuttaa aina sulan maan aikana. Kevät- ja kesäistutuksissa puu ehtii myös juurtua jo maahan.

Kasvupaikka
Hedelmäpuu istutetaan mieluiten loivaan kumpuun ja tuetaan parilla seipäällä. Omenapuu istutetaan aurinkoiselle kasvupaikalle 80–100 sentin vahvuiseen multakerrokseen. Loiva, nopeasti lämpiävä kumpu ja tuulensuoja pohjois- ja itäpuolella ovat erityisen suositeltavaa joko rakennuksen tai muun suojan etupuolelle. Sopiva kasvualusta on runsasmultainen ja -ravinteinen sekä perusteellisesti kalkittu (pH 6–6,5). Pohjamaan tulee läpäistä tehokkaasti vettä tai alue salaojitetaan.

Maanparannus
Kalkitus suoritetaan puutarhakalkilla, jota sekoitetaan puoli ämpärillistä mullan joukkoon. Lannoitteena käytetään matala typpistä lannoitetta kuten kanankakka, marjalannoite tai komposti.

Kastelu
Tiivistä maahyvin istutuksen yhteydessä, mutta älä riko multapaakkua. Kastele runsaasti ja toista kastelu viikon välein ensimmäisenä ja toisena vuonna.

Taimiväli
Istutusetäisyys riippuu puun kasvutavasta, mutta yleensä 3-4m on hyvä.

Istutusleikkaus
Pitkät latva- ja sivuoksat typistetään 30–40 cm pitkiksi. Versot katkaistaan oksasaksilla noin sentin päästä silmusta, joka suuntautuu ulospäin ja sijaitsee oksan alapuolella. Mahdollinen kaksois- eli kilpalatva kasvaa jyrkässä kulmassa ylöspäin ja repeää helposti. Se poistetaan, samoin terävässä kulmassa kasvavat sivuversot sekä latvuksen sisään suuntautuvat ja hankaavat oksat.
Puutarhallamme myytävät taimet ovat valmiiksi istutusleikattuja.

Pohjois-Suomessa hoitoleikkaukset (tai vain pari versoa kerralla) voidaan jättää tekemättä, sillä leikkaus kiihdyttää kasvua ja viivästyttää tuleentumista syksyllä. Sen sijaan omenapuun sivuoksat taivutetaan vaaka-asentoon, mikä hillitsee kasvua ja nopeuttaa puun satoikään kehittymistä.

Hoitolannoitus
Erityisen tärkeä on antaa omenapuulle typetön syyslannoitus elokuun alkupuolella. Syyslannoitus auttaa tuleentumiseen ja puun talvehtimiseen.
Keväisin lannoittaminen on niukkaa, tai ei lainkaan, matala typpisellä lannoitteella. Liika lannoitus kiihdyttää kasvua, sopiva versokasvu on n. 30cm/kasvukausi.

Talvisuojaus
Suojaa puu 180cm korkealla verkolla tukevien tukiseipäiden takaa. Hiirien ja myyrien torjuntaan käytetään rungonsuojaa.